Tilatyöryhmän esitys

1

Taiteilijoiden työtilaratkaisua pohtivan
työryhmän toimenpide-ehdotus
30.6.2008

Työryhmä:
Juha Rantasaari
Tuike Alitalo
Sanna Syvänen
Mikael Höysti
Niko Aaltonen

2

Sisällysluettelo

Taiteilijoiden työtilaratkaisua pohtiva työryhmä.....................................................................................3

Taustaa.........................................................................................................................................3

Yleistä...........................................................................................................................................3

Turun työtilojen historiaa ja muualla tehdyt ratkaisut........................................................................4

Taiteilijoiden työtilojen tarve Turussa................................................................................................5

Tilatarpeen jakautuminen..............................................................................................................6

Yhteiset työtilat ja työpajat................................................................................................................7

Hallinnon järjestäminen ....................................................................................................................7

Kunnallinen malli...........................................................................................................................7

Säätiömalli.....................................................................................................................................7

Kiinteistöyhtiömalli.........................................................................................................................8

Opetusministeriön avustus................................................................................................................9

Työryhmän ehdotukset........................................................................................................................10

LIITE Elokuvakulttuuri

3

Taiteilijoiden työtilaratkaisua pohtiva työryhmä

Taustaa

Palvelutoimen apulaiskaupunginjohtaja asetti 23.11.2007 työryhmän selvittämään taiteilijoiden on-
gelmallista työtilannetta Turussa. Työryhmän tehtävänä on kartoittaa turkulaisten taiteilijoiden työtilo-
jen saatavuuteen ja hallintaan liittyviä kysymyksiä sekä tehdä kaupunginjohtajalle ehdotuksia mah-
dollisten ongelmien poistamiseksi. Lisäksi työryhmä toimii keskustelufoorumina kaupungin ja taiteili-
joiden välillä työtiloja koskevissa kysymyksissä. Työryhmän tulee tehdä toimenpide-ehdotuksensa
30.6.2008 mennessä. Lisäksi kaupunginhallituksen puheenjohtajan esityksestä tilatyöryhmä on sel-
vittänyt vaihtoehtoisen elokuvateatterin tilakysymystä.

Työryhmän jäseninä toimivat: puheenjohtaja Juha Rantasaari Kaupunginkanslia, Tuike Alitalo Titani-
kin kannatusyhdistys, Sanna Syvänen Arte ry, Niko Aaltonen Tilalaitos ja Mikael Höysti Kulttuuritoimi.

Tehtävänannon puitteissa työryhmä tutustui kevään 2008 aikana taiteilijoiden työtiloihin ja -oloihin
Turussa sekä perehtyi Helsingissä tehtyihin ratkaisuihin ja tutustui mm. Kaapelitehtaan sekä Vallilan
taiteilijatalon malleihin. Työryhmä on käynyt opetusministeriössä selvittämässä mahdollisia rahoitus-
mahdollisuuksia taiteilijatiloihin. Lisäksi työryhmä on kuullut asiantuntijoina Turun kaupungin elinkei-
nojohtaja Kalle Euroa sekä ohjelmajohtaja Suvi Innilää Turku Euroopan kulttuuripääkaupunki 2011
säätiöstä.

Yleistä

Kohtuuhintaisten työtilojen löytyminen kuvataiteilijoille on Turussa, kuten muissakin kaupungeissa,
ollut paljolti riippuvaista mm. tyhjillään olevien teollisuus- ja muiden tilojen saatavuudesta. Turussa
kuvataiteilijat ovat myös aktiivisesti vuokranneet omatoimisesti yksityisiltä tahoilta työtiloja, arvion
mukaan noin 3035 kuvataiteilijaa on toiminut edellä kuvatulla tavalla. Sopivien tilojen lisäksi on rat-
kaistava talouteen, rahoitukseen ja tilojen hallinnointiin liittyviä kysymyksiä.

Turun seudun luovien alojen kehittämisen visiona on tehdä seudusta kansainvälisesti kilpailukykyi-
nen luovan talouden keskus. Luovaa toimintaa on Turussa ja Turun seudulla paljon ja luovia aloja on
myös kehitetty runsaasti. Kehittämistyö on haasteellista, mutta se nähdään erittäin tärkeäksi. Luovaa
taloutta kehittämällä alueesta halutaan tehdä vetovoimainen ja kilpailukykyinen. Luovat alat tarjoavat
ihmisille työpaikkoja entistä enemmän, ja tavoitteena on tukea luovan talouden kannattavuutta myös
siitä näkökulmasta, että osaajat voivat elättää työllään itsensä. Kaikella luovien osaamispalvelujen

4
klusterin toimenpiteillä pyritään elinkeino- ja osaamisstrategian tavoitteisiin eli yritysten toimipaikko-
jen, työpaikkojen ja liikevaihdon kasvamiseen.

Turun nimittäminen Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2011 on voimistanut luovien alojen merkitystä
seudulla ja kulttuuripääkaupunkiprosessi nähdään suurena mahdollisuutena mm. elinkeinopoliittises-
ti. Luovat alat ovat merkittävä taloudellisessa mielessä, joten sen kiinnostavuus elinkeinopoliittisesti
on hyvin perusteltua. Tilastojen mukaan Varsinais-Suomessa on 8800 työntekijää luovilla aloilla ja
9800 työntekijää matkailualalla(1.

Turun työtilojen historiaa ja muualla tehdyt ratkaisut

Valtioneuvoston taide- ja taiteilijapoliittisessa periaatepäätöksessä (13.3.2003) ehdotettiin erityistä
taiteilijoiden työtilojen lisäämiseen ja kohentamiseen pyrkivää hanketta. Hanke syntyi valtioneuvoston
taide- ja taiteilijapoliittisen periaatepäätöksen pohjalta. Opetusministeriön, kuntien kulttuurihallinnon
ja taiteilijajärjestöjen yhteistyöhanke oli suunnattu erityisesti pääkaupunkiseudulle sekä Tampereelle
ja Turkuun.

Opetusministeriö teetti hankkeen aloitukseksi selvityksen kuvataiteilijakunnan sijoittumisesta, työtila-
ratkaisuista sekä työtilatarpeesta (Opetusministeriö 2004:2(2). Selvityksessä todettiin, että työhuonei-
ta voidaan nopeimmin, tehokkaimmin ja taloudellisimmin lisätä hankkimalla ja peruskorjaamalla käy-
töstä vapautuneita kiinteistöjä, teollisuusrakennuksia, hoito- ja oppilaitoksia sekä muita julkisia ra-
kennuksia. Taiteilijataloja esitettiin erityisesti suurimmille kuvataidepaikkakunnille Helsinkiin, Es-
pooseen, Turkuun ja Tampereelle.

Selvitykseen sisältyi myös tehostettu työtilojen lisäämisohjelma vuosiksi 20042008. Ohjelman käyn-
nistämisen sijaan taiteilijoiden työtilojen kunnostusta ryhdyttiin vuoden 2004 alusta tukemaan veikka-
usvoittovaroista jaettavilla erityisavustuksilla kulttuuritilojen peruskorjaushankkeisiin. Opetusministe-
riö on tukenut taloudellisesti Helsingissä, Tampereella ja eräillä muilla paikkakunnilla työtilojen kun-
nostamista taiteilijoille ja erityisiä taiteilijatalohankkeita.

Helsingissä kaupunki on antanut tilojen kunnostamisen ja hallinnan Suomen Taiteilijaseuran Atel-
jeesäätiölle, jota Opetusministeriö on tukenut. Tampereella kaupunki on luovuttanut kiinteistöjä pai-
kallisten taiteilijajärjestöjen hallintaan. Turussa ei ole ohjelmavuosien aikana toteutettu työtilahankkei-
ta, jotka olisivat täyttäneet Opetusministeriön tukiehdot.

(1
Lähde: Luovista aloista luovaan talouteen, Turun kauppakorkeakoulu, B4/2006
(2
Lähde: Kuvataiteilijoiden työtilat 2003 selvitys kuvataiteilijoiden työtiloista ja tilantarpeesta sekä tilojen lisää-
misohjelma, Julkaisutiedot: Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2004:2

5

Taiteilijoiden työhuonepulasta on muodostunut nykyisen kaltainen haaste viimeisen 1015 vuoden
aikana. Syynä on taiteilijamäärien kasvu sekä toisaalta yhteiskunnan rakennemuutos ja sitä kautta
rakennuskannassa tapahtuneet muutokset. Turku ja Turun seutu on pääkaupunkisedun jälkeen mer-
kittävin kuvataiteilijoiden asuin- ja työskentelyalue.

Parrantien ateljeeasunnot oli ensimmäinen merkittävä hanke Turussa. Parrantien kymmenen ateljee-
asuntoa toteutettiin säätiöpohjaisena ratkaisuna vuonna 1967 Turun kaupungin, Arte ry:n, Turun Tai-
teilijaseuran ja valtion yhteishankkeena. 1990-luvun alun lamavuosien jälkeen keskustojen läheisyy-
destä vapautuneita vanhoja teollisuustiloja osoitettiin useissa kaupungeissa taiteilijoiden työhuoneiksi
sekä muuhun kulttuurikäyttöön.

Turussa taiteilijoiden työoloja pohtinut kulttuurilautakunnan työryhmä ehdotti vuonna 1998 Jokikadun
kiinteistöä tähän tarkoitukseen. Vuosien 19982001 välillä Jokikadulle muutti noin 40 yksittäistä tai-
teilijaa ja käsityöläistä sekä useita taiteilijajärjestöjä ja taiteilijoiden työhuonekuntia kulttuurilautakun-
nan suunnitelman mukaisesti. Kiinteistön monimuotoisuus ja sijainti Aurajoen rannassa antaa mah-
dollisuudet erityyppisille kulttuuritoiminnoille. Jokikadun kiinteistöön on tehty kuntokartoitus Suomen
Ateljeetalosäätiön toimesta vuonna 2003, jolloin koko kiinteistöön tehtiin myös korjaussuunnitelma
taiteilija-ateljeiden rakentamiseksi. Turkulaisten taiteilijaseurojen tekemän Spirit-suunnitelman mu-
kaan kiinteistöön voitaisiin ateljeetilojen lisäksi toteuttaa, avoin kulttuurikeskus gallerioineen, kahviloi-
neen ja muine yrityksineen Helsingin Kaapelitehtaan mallin mukaisesti.

Vuoden 2004 arviossaan opetusministeriö piti Turun työhuonetilannetta kohtuullisena, olettaen että
Jokikadun kiinteistö säilyy työhuonekäytössä ja tarjoaa lisätiloja turkulaisille taiteilijoille myös tulevina
vuosina.

Tällä hetkellä Turussa on työtiloja mm. Parrantien ateljeeasuntojen yhteydessä sekä yksittäisillä tai-
teilijoilla, jotka ovat itse hankkineet työtilansa mm. Alfa Barkerin, Linnankiinteistön ja ruotsalaisen
seurakuntatalon tiloista.

Taiteilijoiden työtilojen tarve Turussa

Opetusministeriön selvityksessä taiteilijoiden työtiloista Suomessa todetaan, että työtila, ateljee, on
kuvataiteilijan keskeinen työväline, resurssi, jota ilman taiteilija ei voi tehdä taiteellista työtään. (OPM
2004:2, s.11)

Opetusministeriön selvityksessä arvioitiin Turun pysyvien uusien työtilojen tarpeeksi noin 100 työ-
huonetta (vuoden 2003 tilanne). Osa oli välitöntä asiallisen työtilan tarvetta, osa epävarmojen vuokra-

6
työhuoneiden synnyttämää tarvetta (OPM 2004:2, s.3 ja 29). Titanikin kannatusyhdistys teki talvella
2007 kartoituksen taiteilijoiden tilatarpeesta. Selvityksen mukaan lähivuosina (20102011 mennessä)
noin 180 työhuoneen tarve realisoituu joko kokonaan tai osittain. Luku on suurempi kuin Opetusmi-
nisteriön viisi vuotta aiemmin tekemä arvio, koska Jokikadulta lähteneet taiteilijat ovat lähes kaikki
sijoittuneet tilapäisiin tiloihin. Turun kaupungin tilalaitokselta ei ole saatavissa arviota kuvataiteilijoi-
den lähivuosien tilatarpeesta.

Tilatarpeen jakautuminen

Turussa oli talvella 2007 noin 35 ammattitaiteilijaa ja käsityöläistä täysin ilman työtiloja. Heistä osa
(noin 1520) oli yhä Jokikadulla odottamassa korvaavia tiloja. Loput 20 ovat nuoria uransa alussa
olevia taiteilijoita, jotka ovat olleet ilman työtiloja valmistumisestaan lähtien, noin 23 vuotta, eli ajan,
jolloin Jokikadun tulevaisuus on ollut avoinna.

Uusia nuoria, työtilan tarpeessa olevia taiteilijoita ja käsityöläisiä, jotka myös jäävät paikkakunnalle,
valmistuu turkulaisista alan oppilaitoksista noin 510 joka vuosi. Tämä tarkoittaa noin 25 taiteilijaa,
valokuvaajaa, mediataiteilijaa tai suunnittelijaa seuraavien kolmen vuoden aikana.

Osa taiteilijoista tai taiteilijaryhmistä on tehnyt toistaiseksi voimassa olevia tai määräaikaisia
vuokrasopimuksia mm. Turun kaupunkikonserniin kuuluvien tahojen kanssa (Turun Satama/Linnan
kiinteistö) sekä yksityispuolen kanssa (mm. Alfakiinteistö/Barker sekä entinen ruotsinkielinen
seurakuntatalo Eerikinkadulla). Määräaikaisten sopimusten pituus vaihtelee 24 vuoden välillä ja sitä
myötä mahdollinen tilaongelma realisoituu vuosien 20092011 aikana. Näitä em. vuokrasopimuksia
tehneitä taiteilijoita on runsaat 100. Tämän lisäksi arviolta noin 2030 turkulaista taiteilijaa on
yksityisesti vuokrannut tiloja eri puolilta kaupunkia.

Turun Sataman hallinnassa olevassa teollisuuskiinteistössä Linnan kiinteistössä on lukuisia
taiteilijoiden työhuoneyhteisöjä, työhuonekuntia, taiteilijajärjestöjä sekä yksittäisten taiteilijoiden
työhuoneita. Taiteilija- ja taideyhteisö on syntynyt tyhjillään olleisiin tiloihin taiteilijoiden oma-
aloitteisen toiminnan ansiosta. Kiinteistössä työskentelevien taiteilijoiden lukumäärä ei ole tiedossa ja
sitä on vaikea arvioida Titanikin kannatusyhdistyksen arvion mukaan heitä on noin 50.
Linnankiinteistön hyvänä puolena on ollut satamalaitoksen tiloista perimä kohtuullinen vuokra.

Luonnollisesti työtilojen tarjoaminen ei voi olla ainoastaan kaupungin vastuulla, vaan esimerkiksi yh-
distysten on tärkeää pystyä ottamaan aktiivinen rooli myös taloudellista vastuuta kantavina tahoina
taiteilijoiden työtilaratkaisua haettaessa.

7

Yhteiset työtilat ja työpajat

Edellä olevien työhuoneiden lisäksi tarvitaan yhteisiä työtiloja. Yhteistilojen ja erilaisten työpajojen
avulla voidaan hillitä jatkuvaa tarvetta omiin ateljeetiloihin. Monet taiteilijat pystyvät ratkaisemaan
muun työtilatarpeensa omatoimisesti, jos käytettävissä on erityisolosuhteita, työkaluja ja tilaa vaativiin
töihin käytettävää yhteistilaa. Esimerkkejä tällaisista työvaiheista ja työtiloista ovat kuvanveistäjien
valimot, graafikkojen painot, valokuvaajien laboratoriot ja mediataiteilijoiden yhteinen tietotekniikka.
Myös erilaiset puutyöverstaat, piirroshuoneet ja maalausateljeet ovat osoittautuneet toimiviksi
ratkaisuiksi.

Hallinnon järjestäminen

Pelkkä sopivien tilojen etsiminen ja löytäminen ei riitä taiteilijoiden työtilaongelman ratkaisuun. Myös
tilojen hallinnointi on ratkaistava ja luotava malli, joka mahdollistaa taloudellisesti työhuonetilojen yl-
läpidon ja kehittämisen myös tulevaisuudessa. Vaihtoehtoisia hallinnollisia ratkaisumalleja ovat:

Kunnallinen malli

Kaupunki tuottaa itse kohtuuhintaisia työtiloja ja antaa niitä taiteilijoiden käyttöön. Tätä mallia on so-
vellettu pääasiassa paikkakunnilla, jossa työhuone tarve on liikkunut muutaman kymmenen huoneen
tasolla vuosittain (Oulu, Hämeenlinna, Kuopio). Tampereella on sovellettu sekä kunnallista mallia,
mutta myös ulkoistettu työtilojen hallintaa ja hoitoa paikalliselle taiteilijaseuralle.
Lisätietoa: http://www.tampereen-taiteilijaseura.fi/fin.htm

Kunnallisessa mallissa kiinteistöt ovat kaupungin omistuksessa. Hallinnointi hoidetaan kaupungin
toimesta (edellyttää, että kaupungin organisaatioon luodaan hallinnointi taiteilijoiden työtiloille, hoidol-
le, vuokraukselle jne.)
Vuokratulot tulevat kaupungille, mutta myös työtilojen kunnossapito, huolto jne. kuuluvat kaupungille.
Samoin erilaiset vastuut tilojen kunnosta ja turvallisuudesta ovat kaupungilla. Käytännön kokemus on
osoittanut että korjauskustannukset työtiloiksi nousevat huomattavasti korkeammiksi kuin muissa
hallintomalleissa.

Säätiömalli

Helsingissä työtiloja on kunnostettu viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 150 taiteilijalle. Tämä
urakka on toteutettu tilaamalla palvelu Suomen Taiteilijaseuran Ateljeesäätiöltä. Hankkeet on rahoi-
tettu Helsingin kaupungin, ateljeesäätiön, opetusministeriön sekä vuokralaisina olevien taiteilijoiden

8
varoilla.

Malli voidaan toteuttaa perustamalla paikallinen säätiö tai laajentamalla esim. Parrantien ateljeetalon
toimintaa (säätiön säännöissä sanotaan, että sen tehtävä on tuottaa taiteilijoiden työtiloja Turkuun).
Kiinteistöt ovat säätiön omistuksessa: kaupunki myy tai lahjoittaa kiinteistön, korjaustyö rahoitetaan
opetusministeriön rahoituksella sekä vuokralaisena olevien taiteilijoiden toimesta. Myös muu varain-
hankinta on mahdollista. Säätiö hoitaa korjausten suunnittelun ja toteutuksen, kunnossapidon jne.

Oma varainhankinta on mahdollista, jos kiinteistössä on mahdollisuus esim. ravintolatoimintaan.
Myös erilaiset tuet, kuten EU, OPM, yksityiset säätiöt jne. ovat mahdollisia rahoittajatahoja.

Säätiömallin osalta tulee huomioida säätiölain asettamat rajoitukset. Patentti- ja rekisterihallitus ei
saa antaa lupaa säätiön perustamiseen, jos säätiölle tuleva omaisuus on sellaisessa epäsuhteessa
säätiön tarkoitukseen, ettei säätiön perustamiselle ole edellytyksiä. Tämä siis edellyttää riittävän sää-
depääoman sijoittamista säätiöön.

Kiinteistöyhtiömalli

Kiinteistöyhtiöstä on kulttuuritilojen mallina Suomessa kokemuksia Helsingin Kaapelitehtaalla.
http://www.kaapelitehdas.fi/

Kaupunki siirtää omistamansa kiinteistöt kiinteistöyhtiön hallinnoitavaksi ja on välillisesti toiminnassa
mukana yhtiön omistajana. Kiinteistöjen siirto voidaan toteuttaa apporttiehtoisena taikka kiinteistö-
kaupalla. Apporttiluovutuksessa kaupunki saa yhtiön osakkeita sijoitettavaa omaisuutta vastaan. Kiin-
teistökaupan yhtiö voi rahoittaa vieraalla pääomalla taikka omistajat sijoittavat yhtiöön omaa pää-
omaa. Yhtiömalli täyttää todennäköisesti kunnallista mallia paremmin OPM:n vaatimukset avustetta-
valle kohteelle. Vuokratulot tulevat kiinteistöyhtiölle, joka käyttää niitä kiinteistön kehittämiseen, huol-
toon, tilojen kunnostukseen. Yhtiön oma varainhankinta on mahdollista. Vastuu liiketoiminnasta ja
taloudesta on yhtiöllä, ei kaupungilla. Kaupungin toimiessa yhtiön omistajana on taloudellinen vastuu
tosiasiallisesti kuitenkin kaupungilla.

Mikäli yhtiö perustetaan keskinäisenä kiinteistöyhtiönä, saavat osakkaat tilat hallintaansa ja vastaava
itse niiden vuokraamisesta ja toisaalta hoito ja rahoituskuluista vastikkeiden muodoissa.

Yhtiömallin etuna on ulkoisten osakkaiden helpompi mukaan saanti selkeämmän omistus- ja hallin-
nointijärjestelyn myötä.

9

Opetusministeriön avustus

Työryhmä tapasi 26.2.2008 Opetusministeriön edustajan ministeriössä ja keskusteli mahdollisuuksis-
ta saada turkulaisten taiteilijoiden työtiloihin opetusministeriön veikkausvoittovaroista jaettavia avus-
tuksia kulttuuritilojen kunnostukseen. Opetusministeriön edustajan mukaan tämä on mahdollista.
Riippuen kustannuksista avustus saattaisi olla enintään yhteensä 1 milj. kolmessa vuodessa. Perus-
edellytys rahan saamiselle on, että hakija (kunta, taitelijayhdistys tai -säätiö) omistaa kiinteistön ja
tekee peruskorjauksen. Korjaustyötä ei voida kattaa uudelleen pääomavuokrissa. Lisäksi tilan pitää
olla siinä käytössä, jonka perusteella avustus on myönnetty.

Tilavaihtoehtoja

1.1.2009 muodostettava Museokeskus (Turun maakuntamuseo ja Wäinö Aaltosen museo) tarvitsee
sekä uusia työhuonetiloja että huomattavan määrän kokoelmien säilytystilaa. Nykyiset Kalastajanka-
dulla olevat tilat eivät välttämättä anna tähän mahdollisuuksia ja uuden asemakaavan myötä lisära-
kentaminen ei onnistu. Turun maakuntamuseon tilat Kalastajankadulla ovat kooltaan n. 6000 m2.
Taiteilijoiden käyttöön tilat soveltuisivat lähes sellaisenaan ja mahdollistaisivat työtilojen keskittämi-
sen yhteen paikkaan. Päätöksiä museon mahdollisesta muutosta ja uudistiloista ei ole.

Jokikadun myynnin yhteydessä Turun kaupunginvaltuusto ja Kiinteistölautakunta edellyttivät Tilalai-
tokselta ratkaisuja taiteilijoiden työhuoneongelmaan. Ratkaisuksi päätettiin Pääskyvuoren entinen
kasarmi ja ruokalarakennus. Suunnitelmien mukaan kasarmille tulisi 17 työhuonetta Jokikadulla olleil-
le taiteilijoille ja käsityöläisille sekä ruokalaan tilat kuvanveistäjäyhdistys Jöötti ry:n valimolle ja työ-
huoneita kuvanveistäjille. Jokikadulla on yhä noin 1520 taiteilijaa sekä käsityöläistä odottamassa
pääsyä kasarmin työtiloihin. Tiloihin pääsy on sidottu siihen, että kaupunki saa valmiiksi Jokikadun
kiinteistöstä kesästä 2007 asti valmisteilla olleen kiinteistökaupan. Kaupan vahvistumisesta ei ole
toistaiseksi tietoa. Neuvotteluprosessi on kestänyt valitettavan pitkään.

Mikäli kaupungin ja rakennusyrityksen välinen kauppa Jokikadun kiinteistöstä peruuntuu, kiinteistö
voitaisiin osoittaa kulttuurikäyttöön. Kiinteistön hyvä sijainti lähellä korkeakouluja, ulkoilureitillä kult-
tuuripolun varrella tekee paikasta ihmisten luonnollisen kohtaamispaikan, joka tulisi säilyttää avoime-
na kulttuuritilana.

Työryhmän esittämällä tilaorganisaatiolla on oltava riittävät valtuudet ja resurssit nopeaan päätöksen-
tekoon mikäli toimivia tilaratkaisuja tulee markkinoille mm. seuraavantyyppisistä kohteista VR:n ma-
kasiinit, Kakolan alue, Betaniankadun päiväkoti, mahdollisesti tyhjenevät koulukiinteistöt.

10
Työryhmän ehdotukset

Kulttuurin ja luovan talouden on vuoteen 2011 valmistautuvan Turun ydintoimintoja. Kaupunkilaisille
tarjottavien kulttuuripalvelujen lisäksi on huolehdittava luovan talouden toimijoiden työskentelyolosuh-
teista sekä hyvinvoinnista. Nämä ovat myös kulttuuripääkaupunkihankkeen keskeisiä toimintatavoit-
teita.

Taiteilijoiden työtilaongelmaa pohtinut työryhmä ehdottaa, että Turun kaupunki tekee seuraavat pää-
tökset ja ryhtyy niiden edellyttämiin toimenpiteisiin:
- Turku osallistuu kohtuuhintaisten työtilojen tuottamiseen taiteilijoille ja luovien alojen pienyrittäjille,
valtioneuvoston ja opetusministeriön aiempien suositusten mukaisesti.
- Kaupungin tuella luodaan Turkuun itsenäinen organisaatio joka ottaa työtilojen tuottamisen vas-
tuulleen.
- Työryhmän käynnistämää selvitys- ja kartoitustyötä jatketaan siten että työtiloja hallinnoiva toimija
saadaan muodostetuksi ja voi aloittaa työnsä mahdollisimman pikaisesti.

Taiteilijoiden työtiloja hallinnoivana toimijana voi olla joko säätiö tai kiinteistöosakeyhtiö, jossa kau-
punki on pääomistajana/-osakkaana, mutta myös yksityispuolelta (yhtiöt, säätiöt, yhdistykset) pitää
olla edustus. Lisäksi on huolehdittava että taiteilijajärjestöt ovat edustettuina. Tavoitteena on luoda
joustava organisaatio, jolla on valmiudet ja riittävät valtuudet ja resurssit nopeisiin ratkaisuihin ja joka
voi olla neuvottelu- ja sopimusosapuolena.

Muodostettavalle taholle voidaan omaisuudeksi luovuttaa jokin kaupungissa vapautuva, kaupungin
tai yksityisen tahon, omistama tilakokonaisuus tai muu omaisuus. Mikäli kaupungista vapautuu suu-
rempia, yhtenäisiä teollisuus- yms. tiloja, jotka soveltuisivat taiteilijoiden, luovan toimialan ja yleensä
kulttuurin käyttöön, voisi em. taho toimia sen vuokralaisena tai omistajana. Tilojen tulisi sijaita kes-
kusta-alueen tuntumassa (keskeisellä paikalla) ja hyvien yhteyksien varrella.

Toimijalla pitää olla resurssit vuokrata (antaa vuokratakuita) tai jopa ostaa laajempia tilakokonaisuuk-
sia ja edelleen vuokrata ne taiteilijoille, taitelijayhdistyksille ja luovien alojen pienyrittäjille.

Vaihtoehtoisen elokuvateatteritilan etsintöjä ja kartoittamista jatketaan toimikunnan puheenjohtajan ja
Tilalaitoksen edustajan toimesta.
1
Liite 1

ELOKUVAKULTTUURI

2

Sisällysluettelo:

Elokuvakulttuuri ja esitystoiminta Turussa...........................................................................................3

Turun malli poikkeus muualla kaupunkien tuki tärkeää.....................................................................4

Elokuvan ja elokuvakulttuurin tulevaisuus Turussa..............................................................................5

Luova talous ja elokuva- ja audiovisuaalinen kulttuuri Turussa...........................................................5

Uudisrakentaminen vs. vanhan korjaus...............................................................................................6
3
Elokuvakulttuuri ja esitystoiminta Turussa

Turku tunnetaan elokuvakulttuurin kaupunkina: Turussa toimii Suomen pitkäikäisin elokuvakerho, Tu-
run yliopisto aloitti ensimmäisenä Suomessa elokuvatutkimuksen ja on yhä alan tutkimuksen johtava
korkeakoulu Suomessa, Turun taideakatemian elokuvalinjan ja animaatiolinjan toiminta ja työt tunne-
taan kansainvälisesti, Varsinais-Suomen elokuvakeskus on ollut tienraivaaja ja keskustelunavaaja,
erityisesti suomalaisen elokuvan arvostuksen ja tutkimuksen kehittämisessä - suomalaisen elokuvan
festivaalia on järjestetty Turussa jo 17 vuoden ajan. Turkulaisen elokuvakulttuurin keskiössä on viimei-
set 10 vuotta ollut turkulainen arthouse-elokuvateatteri, aiemmin Diana ja viime vuosina Kino Thalia.
Elokuvan monimuotoiset esitysmahdollisuudet ja elokuvakulttuurin kehitys Turussa vaarantui, kun Kino
Thalian esitystoiminta loppui 2007.

Korkeatasoisen ja usein kaupallisesti riskialttiin taide-elokuvan sekä eurooppalaisen ja muun ei-
amerikkalaisen elokuvan esitystoiminta Turussa on ollut tämän esitystoiminnan varassa. Elokuvateat-
terin ympärille on keskittynyt myös muu elokuvakulttuuri Turussa: elokuvakerho toiminta, elokuvafesti-
vaalit (lukuisia pieniä festivaaleja sekä Suomalaisen elokuvan festivaali), Suomen elokuva-arkiston
esityssarja, Varsinais-Suomen elokuvakeskuksen ja Finlandssvenskt Filmcentrum esitystoiminta, eri
maiden ja kulttuurikeskusten esityssarjat (vuonna 2007 esim. elokuvasarjoja Saksasta, Kiinasta, Liet-
tuasta, Ranskasta, Romaniasta, Puolasta, Venäjältä ja Tanskasta). Lisäksi Thalia on hoitanut koulu-
laisten ja lasten elokuva-esitystoimintaa jota suuret yhtiöt eivät pidä kannattavana. Diana-yhtiö on pys-
tynyt näissä esityksissä hyödyntämään Varsinais-Suomen elokuvakeskuksen ja Finlandssvenskt Film-
centrum kanssa yhteisiä toimintatavoitteita ja intressejä.
Turun peruskoulujen opetussuunnitelmaan otettiin vuonna 2005 Kulttuuripolku-järjestelmä, jonka puit-
teissa turkulaiset 2-, 7-, ja 9-luokkalaiset ovat käyneet lukuvuoden aikana kerran elokuvissa. Näitä
käyntejä on Varsinais-Suomen elokuvakeskus järjestänyt Kino Thaliaan vuosittain 5 000 7 000.
Lisäksi päiväkoti-ikäisten elokuvakäynneistä on luotu perinne, joka käsittää vuosittain 3 000 4 000
edullista elokuvakäyntiä.

Kulttuuripolku-järjestelmän esityksistä teatteri on saanut kaupungilta korvausta, mutta muuten Turku ei
ole tukenut elokuvateatteri toimintaa. Sekä Diana että Kino Thalia ovat olleet osa EU:n tukemaa Euro-
pa Cinemas verkostoa, jolloin merkittävä osa näytöksistä tulee olla eurooppalaisia, ei-kotimaisia elo-
kuvia. Tätä kautta yhtiö on saanut elintärkeää taloudellista tukea. Myös Suomen elokuvasäätiö on tu-
kenut toimintaa.

Turun ja turkulaisten näkökulmasta Kino Thalian eurooppalaisten elokuvien monipuolinen esitystoimin-
ta on ollut tärkeä ikkuna eurooppalaiseen kulttuuriin.

4
Turun malli poikkeus muualla kaupunkien tuki tärkeää

Turun toimintamalli on ollut valtakunnallisesti poikkeava. Muissa kaupungeissa kulttuuripainotteinen
elokuvateatteritoiminta tapahtuu pääasiassa kaupungin rahoituksella ja tuella. Turussa toimintaa on
pystytty pyörittämään pääsylipputulojen sekä valtakunnallisten ja EU-tuen turvin, koska elokuvakulttuu-
rilla on ollut riittävän laaja harrastaja- ja kuluttajakunta Turussa.

Tampereella vastaavaa toimintaa hoitaa Tampereen kaupungin avustusten turvin Pirkanmaan eloku-
vakeskuksen omistama elokuvateatteri Niagara. Oulussa, Oulun elokuvakeskuksen teatteri Studio ja
Lahdessa Päijät-Hämeen elokuvakeskuksen Kino Iiris, toimivat molemmat kaupungin tuen turvin. Kuo-
piossa toimii kokonaan kunnallinen elokuvateatteri.

Helsingissä viimeiset yksityiset, suuria ketjuja monimuotoisempaa ohjelmistoa tarjoavat elokuvateatterit
lopettivat toimintansa 2007. Myös Helsingistä puuttuu tällä hetkellä arthouse tyyppinen elokuvateatteri.

Helsingin ja Turun teatteritarjonnan samanaikainen supistuminen on saattanut koko Suomen vaihtoeh-
toisen elokuvatarjonnan vaaraan: ulkomaiset levittäjät eivät ole kiinnostuneita kustantamaan elokuvien
kopioita ja suomenkielisiä tekstityksiä kun kaksi merkittävintä esityspaikkaa Helsinki ja Turku ovat
poissa levityskuvioista. Syntynyt tilanne vaarantaa suomalaisen elokuvakulttuurin yhteydet Euroop-
paan ja EU:n kulttuuriteollisuuden verkostoihin.

Helsingissä syntynyt tilanne on havaittu ja kaupunki asetti viime vuonna työryhmän selvittämään asi-
aan. Työryhmän esitys valmistui huhtikuussa 2008. Helsinkiin ollaan nyt suunnittelemassa erityistä
elokuvataloa, jonka osana olisi myös arthouse-teatteri.

Sen lisäksi että Turun esitystoiminnan loppumisella on vaikutuksia koko Suomen elokuvakulttuuriin,
paradoksaalista on että turkulaiset alan harrastajat ja aktiivinen elokuvayleisö tavallaan ovat omalla
aktiivisuudellaan aiheuttaneet nykytilanteen. Esitystoiminta Turussa on tähän asti toiminut ilman kau-
pungin tukea, aktiivisen yleisön ansiosta. Nykyistä tilaongelmaa ei yleisö, olkoonkin miten innostunutta
hyvänsä, pysty ratkaisemaan.

Suomessakin on syytä kysyä pitäisikö elokuvakulttuurin ja valtakunnallisen esitystoiminnan mahdolli-
suuksia ja tulevaisuutta miettiä kokonaisvaltaisemmin kuin mitä tähän asti on tehty. Suomen Eloku-
vasäätiön tehtäviin kuuluu myös elokuvakulttuurista huolehtiminen. Jos ja kun Helsingin elokuvakult-
tuuri ja -teatterikysymystä pohditaan Opetusministeriön tai Elokuvasäätiön toimesta, tulisi pohdintaan
ottaa mukaan myös muiden kaupunkien ja koko maan näkökulman ja huomioida myös niiden tilanne ja
tarpeet.

5
Elokuvan ja elokuvakulttuurin tulevaisuus Turussa

Turun kaupungin tuki nykyisen tilaongelman ratkaisussa on turkulaisen elokuvakulttuurin säilymiselle
ratkaisevaa. Kaupungin mukana olo on tärkeää ja perusteltua, jotta mukaan saadaan yksityiset kulttuu-
ripuolen säätiöt sekä ministeriö.

Elokuvien esitystoiminnan ja suomalaisen elokuvakulttuurin säilyttäminen ovat hankkeita joihin on
mahdollista saada Suomen elokuvasäätiön ja Opetusministeriön lisäksi mukaan myös yksityisiä sääti-
öitä kuten Svenska Kulturfondet ja Suomen kulttuurirahasto. Valtakunnallisten säätiöiden intressissä
on koko kulttuurimuodon tulevaisuus mutta myös arthouse elokuvateattereiden merkitys eurooppalai-
sen kulttuurin ja erilaisten vähemmistökulttuurien esittelijöinä kiinnostaa niitä. Elokuvien maahantuon-
nin osalta Turun esitystoiminnan ripeällä käyntiin saamisella on suuri merkitys.

Hallinto- ja toimintamalleista säätiö tai kiinteistöyhtiö, jonka perustamisessa kaupunki on mukana esi-
merkiksi luovuttamalla sille kiinteistön, on samoin perustein toimivia kuin taiteilijoiden työhuoneiden
osalta. Näiden kahden hankkeen yhdistäminen onkin hyödyllistä ja mielekästä mikäli mahdollista.

Oy Turun Diana Ab:llä on merkittävää tietotaitoa ja osaamista jonka säilyttäminen ja hyödyntäminen on
turkulaisen elokuvakulttuurin tulevaisuuden kannalta ratkaisevaa. Samoin paikallisten järjestöjen kuten
Varsinais-Suomen elokuvakeskus, Finlandssvenskt Filmcentrum ja Kansallisen audiovisuaalisen arkis-
ton (entinen Suomen elokuva-arkisto) alueellisen toiminnan, elokuvakerhojen jne. alan tuntemus on
syytä käyttää hyväksi suunnittelu- ja selvitystyössä.

Luova talous ja elokuva- ja audiovisuaalinen kulttuuri Turussa

Elävän elokuvakulttuurin olemassaolo ja ylläpito on tärkeää myös luovan talouden kehittämisen kan-
nalta. Turussa on merkittävää kuvan ja liikkuvankuvan ammattialojen opetusta (Turun taideakatemia)
sekä alan tutkimusta (Turun yliopisto). Turulla on myös hyviä kokemuksia siitä mitä vaikutuksia alan
työllisyyteen ja kehitykseen on paikkakunnalla toteutetuille elokuva- ja televisiotuotannoilla.
Turulla on takanaan onnistuneita tuotantoprojekteja ja Länsi-Suomen elokuvakomission rakentaminen
on käynnissä. Kaupunki on jo useana vuonna tukenut taloudellisesti elokuvakomissiotoimintaa Turus-
sa. Elokuvakomissio hanke on luontevaa ja mielekästä yhdistää paikalliseen alan esityskulttuurin kehit-
tämiseen.

Elokuva on työvoimavaltainen ala ja tuotannot hyödyttivät monia elinkeinonharjoittajia puusepistä cate-
ring-henkilökuntaan. Elokuvatuotannoilla on merkitystä myös kaupungin matkailumarkkinoinnissa.

Helsingin teettämässä selvityksessä kaupungin elokuvakulttuurin kehitysvaihtoehdoista korostetaan
6
voimakkaasti mallia jossa elokuva kootaan saman katon alle mukaan lukien paikallisten elokuvatuo-
tantojen avustustoiminta. Selvityksessä käytetään esimerkkinä Turun toimintaa elokuvakomissiopalve-
lujen tarjoamisessa ja kehotetaan Helsinkiä nopeasti samaan toimintaan (Elokuva Helsingissä, 2008,
s.51).

Taiteilija- ja elokuvatalon yhdistäminen voi tarjota elokuvatuotannoille monenlaisia synergiaetuja. Elo-
kuvatuotannoissa voitaisiin käyttää talon erilaisia palveluja, työpajoja, projektitiloja jne.

Uudisrakentaminen vs. vanhan korjaus

Turun tilanteesta tekee erityisen vaikean se että vanhoja elokuvateatteritiloja, jotka voitaisiin elvyttää
tai ottaa uuskäyttöön suhteellisen pienin muutostöin, ei ole säilynyt. Vanhat turkulaiset elokuvateatterit
on jo muutettu muihin käyttöihin.

Uuden elokuvateatteriksi soveltuvan tilan rakentaminen on kallis ratkaisu. Monilla paikkakunnilla tällai-
nen tila on toteutettu esimerkiksi paikallisen kulttuurikeskuksen tai kirjaston uudisrakennusten yhtey-
dessä. Turun tapauksessa lähin mahdollinen hanke olisi uusi kongressi- ja konserttitalo. Elokuvateatte-
rin tekniset, akustiset ja tilaratkaisut ovat nykyteknologialla hyvin erilaiset kuin puhe- tai musiikkikäyt-
töön tarkoitettujen tilojen. Tarvittaisiin todennäköisesti kokonaan oma elokuvalle suunniteltu sali kes-
kuksen yhteyteen. Tällaista ei kuitenkaan ole nykyisissä hankesuunnitelmissa. Mallin ongelmana on
myös se että mikäli tilan toteuttamiseen kuluu pitkiä aikoja, Turussa olemassa oleva yleisö ja kiinnos-
tus elokuvakulttuuriin ehtivät kadota, samoin olemassa oleva tietotaito.

Eerikinkadulla sijainnut Kinopalatsi oli kulttuurihistoriallisesti merkittävä elokuvateatteri. Se suunniteltiin
vuonna 1932 valmistuneeseen rakennukseen tiloihin jotka alunperin oli tarkoitettu uimahallille. Eloku-
vateatterin suunnitteli arkkitehti Erik Bryggman ja sen valmistui 1936.

Teatterin tilaratkaisut olivat aikanaan mullistavat (mm. laskeva katsomotila, parvi, tilavat aulat jne. ) ja
teatteri toimi esikuvana monille eurooppalaisille teattereille. Elokuvateatteri säilyi lähes muuttumatto-
mana aina vuoteen 1974, jolloin entisiin narikkatiloihin pienteatteri ja Kinopalatsista tuli Suomen en-
simmäinen kaksoiselokuvateatteri. Vuonna 1978 tehtiin aulatiloihin toinen pienteatteri. Suomi-filmin
teatterina Kinopalatsilla on pitkä historia erityisesti kotimaisten ensi-iltojen ja lastenelokuvien kotiteatte-
rina. Elokuvateatterit suljettiin 1986 ja tilat muutettiin kaupungin nuorisotiloiksi. Nuorisotiloina ne olivat
vuoteen 2006.

Mikäli Turun kaupunki osoittaa myötämielisyyttä hankkeelle, on selvitettävä onko hankkeelle mahdollis-
ta saada myös yksityisiä tukijoita. Palatsin etuja on että rakennuksen hohdokas historia ja ihanteellinen
sijainti tekevät siitä kiinnostava hankkeen yksityisille tukijoille.
7

Viitteet:

Elokuva Helsingissä: työryhmän esitys elokuvakulttuurin monimuotoisuuden takaamiseksi osana kau-
pungin kulttuuritarjontaa helsinkiläisille.
Helsingin kaupungin kulttuuriasiain keskus, Lasipalatsi, 2008.

verstas tai ateljee -työtiloja taiteilijoille!

Tilatyöryhmän esitys

halutaan vuokrata työhuoneita

Kulttuuriuutiset YLE

Jokikadusta sanottua 2003-2006

Työtiloista 12.05.2007 ÅU:ssa

"Konstnärer snuvade på statspengar"

Taideopetusta ajetaan alas Turussa

Lue lisää taideakatemian tilanteesta

Kulkulupa työhuoneille

Kulttuuritilat pois Tilalaitokselta !

YHTEISÖ, PAIKKA, TILA

taiteilijoiden työtilat mietintö

Blogi-arkisto

Sivut

Henkilötiedot

Tagipilvi